Ritarilliset 4-vuotis juhlat

Sankari oli teemansa päättänyt aika päiviä sitten joten äidille jäi hyvin aikaa valmistautua näihin juhliin vaikkakin lopussa tuli valtaisa kiire.. kumma miten se aina tulee vaikkakin aikaa oisi kuinka paljon hyvänsä. Poikahan halusi siis RITARI JUHLAT!

Hmm... visioita visioit ja vielä enemmän suuria visioita kerkesi kasaantua tämän äippäliinin mielen syövereihin ja osahan täytyi ihan keräillä lippulappusille... ;-)

Valmistautuminen aloitettiin yläkertaan rakennettavalla linnanmuuri seinustalla. Askartelin töissä sopivia "tiilen palasia" mattoveitsellä pahvilaatikkoja hajoittaen saumakohdista. Leikatut pahvit päällystin paikaillisilla lehdillä ja ajatuksena oli vaan latoa nämä sitten seinälle ja teipata mustalla erkkarilla kiinni. Kunnes someone joka kuuli idean tuumasi että höh, nehän pitää maalata harmaaksi eivät ne muuten näytä kiviltä ;-) Joten eikai se auttanut perfektionistin kun kipittää maalikauppaan ostoksille... Ensin kokeiltiin spray-maalilla, mutta se haju yök ;-) joten eikun pensselillä sutimaan. Olihan meillä nätti keittiön lattia kun siellä lojui kuivumassa noin 100 "tiiliä" maalattuna. Ja sitten eikun sinitarralla niitä yläkerran seinään kiinnittämään ja mustalla erkkarilla laastia levittämään eli saumaamaan.

Tässäpä siis pätkä linnanmuureja :-)

Tokihan ritarijuhlissa täytyy myös tulta esiintyä jossain muodossa. Ihastelin paikallisessa Tampereen säästötexissä sellaisia ulkosoihtuja nois ollut kivat esim. pihalla, mutta kun lapsivieraita kuiten tulee niin turvallisuus syistä ja ehkä myös hinnan takia ne jäi sinne kauppaan. Mukaan kuitenkin lähti pihalle muoviset jäälyhdyt.. Mutta sisällekkin piti saada tulta joten, kun eikun taas askartelemaan... Talouspaperirullan päälle käärästiin mustaa pahvia ja sit papru rulla ulos sieltä ja nitojalla rulla kiinni. Oranssia ja keltaista pahvia liekkeihin ja liekki sujautettiin mustaan pahviin tehtyihin halkioihin. Ja nastalla seinään... Miksi moinen askartelu yksien juhlien takia, nooh eihän näitä tarvi purkaa heti pois, seuraaville syntymäpäiville huhtikuun loppuun ehkä, jos tuo isoveikka halua jotain linnajuhlia :-)

Yläkertaa pääsi myös koristamaan tämä lohikäärme joka joutui kokemaan kohtalon, bläääään B. Neiti eläinystävä halusi pitkään ja hartaasti olla juhlissa lohikäärme ja pukeutua lohikäärmeeksi. Etsin ja metsästin nettikaupoista lohikäärmepukua ja kun vihdoin löysin sellaisen sitä oli saatavilla vaan kokoa 100cm. Tuumin jotta kun se kerta on auki lahkeista niin voihan se olla että menee neidille jolla pituutta on jo huomattavasti yli metrin. No tilataan ja tuumaillaan sitten.. Neiti sen puvun tilattuani muutti mieltä ja alkoi vaatimaan että saa olla linnanneito.. huoh, ei se nyt neitiseni enään onnistu sillä sinulle on tilattu se haluamasi puku. :-( Ja kun se puku postissa tuli ja sitä kokeiltiin, tuumasimme että ehkäpä voit olla linnanneito sillä lohikäärme puku on liian pien... Mutta äitihän kantoi kaupalta kotiin tarpeettomana tällä hetkellä olevan mallilapsensa ja puki sille lohikäärme puvun päälle. Eipähän satuta lapset miekoilla toisiaan kun taistelevat lohikäärmettä vastaan :-)

Ritarit tarvivat ratsuja eikö totta ? Ja voivathan ne linnanneidotkin ratsastaa... Kun operaatio keppihevosen metsästys ei tuottanut kaupoista sopivia tuloksia saimme lainaan muutaman keppihevosen omamme lisäksi, näin juhlijoilla oli ratsujakin yhteensä 5. (oi ku ois ollut kesä niin oisivat voineet viilettää pihalla vaikka jonkun radan keppareilla)

Pyörähdimme Ikeassa yks päivä ja sieltä mukaan lähti myös linna teemaan sopivia tuotteita joista osa jäi kyllä kuvaamattakin. Neidin sänkyä lähti koristamaan sellainen prinsessa katos verkko tahi mikä lie... ja muutama harmaa penkin pehmuste lattiaan kiviksi. Sekä pari piiiiiiiitkää lohikäärmettä luikertelemaan yläkertaan.

Ja jatkamme askartelua, luvassa kutsukortit... Kuva-aihe tietysti oli selvillä pitkään ja siinä askartelun alkutaipaleella mietin kauan millaiseen muotoon kutsukortit leikataan, kunnes jostain mielen syövereistä syöksähti esiin vaakunan muoto. Ja tälläiset kutsukortit me saatiin aikaseksi. On se vaan kyllä ihme miten nuita tulee askarreltua, mutta miten ne jääkin sitten postittamatta. Minä joka laukon postissa kuitenkin joka päivä :-) No onneks on tuo FB jonka kautta kutsut saa nopsastikkin perille. Ja jaettiin me jokunen oikee askarrelttukkin kutsu.

Ja sitten miettimään mitähän siellä juhlissa voitaisiin tehdä... Hmm, oishan se kiva jos sankarilla olisi myös muita ritareita kaverina ettei yksin tarvis taistella :-) Ja siitä se ajatus sitten läx, jospa ei laitetakkaan "kaverilahjoja/kiitoslahjoja" vaan äippä hurrautaa heleposti ompelukoneella (vaik ei edes omista sellaista, harmi) liivit pojille. Ja juhlissa ne voivat sitten piirtää itte kangastussilla liiviin ommeltuun vaakunan oman kuvan.. Eihän nyt tollanen yks värinen puuvilla paljoa maksa joten kipin kapin naapurin kangaskauppaan ja ompelukonetta lainaan pyytään. Äitini tuumas että lainakone ei sitten ole mitään luxusmallia, mm sen kyllä huomasin kun ensmäistä aloin ompeleen.. ja soitto ihanalle serkulle joka lainas mulle sitten saumuriaan ja sehän helpotti ompelusta vaikka ja kuin. Muutama ilta siinä mennä hurahti liivejä ommellessa... ja tälläisina ne sit tuolien karmeilla odottivat poikia juhlimaan meille.

Pojille oli sit valmistettu tälläiset, mutta mutta mitäs ihmettä me niille neideille keksitään..... No tässäpä linnanneitojen valmistautumishuone...

Pahviarkkeja joihin sai piirtää ja leikata silmikon...

Silmikon sai koristella timanteilla, pahvikukilla...

Höyhenillä....

Lisäksi neideille oli sauvaa, käsikoruja ja sormuksia joilla koristella itseensä. Korujan löytyy putiikista edullisissa pussukoissa :-)

Ja valmiit linnanneidot :-)

Ja sitten niitten ritareiden valmistautumisen pariin...

Eli omaan liiviinsä ihan omaa vaakunaa piirtämään... Onnekseni löytyi muutamia aikuisia avustamaan pieniä askartelijoita.

Ja valmiit pikkuritarit ja yks kuningas...

Ja kun näin huolella olimme valmistautuneet niin sittenhän oli vuorossa sankarin toiveesta aarretta, joka oli kätkeytynyt tällä kertaa pinjatan sisälle. Vuorollaan kukin sai käydä lyömässä pinjataa yhden kerran. Lapset jonottivat vuoroaan todella kiltisti jonossa... Joitain ehkä vähän ujostuttikin ja piti houkutella lyömään sitä arkkua.

Tässä kuiten päivänsankarin tyyliä :-) Ennenkuin usko sen hajoamisesta loppui tuolle arkulle kävi kuitenkin köpelösti..

Sehän mennä hajosi vihdoin ja tiputti yllätyksensä pitkin lattioita josta lapsukaiset säntäsivät sitten keräämään aarteita jotka tällä kertaa olivat maitosuklaakolikoita. Karkit kerättiin kulhoon laitettiin pyödälle tarjolle, näin myös pienimmät pääsivät osingoille :-)

Ja minähän en voi kuin ihmetellä vielä tässäkin vaiheessa että mistä ne nuo siniset paperipäälliset karkit tuonne joukkoon tulla tupsahti ???

Alakerran koristelu oli varsin simppeli, kiireessä pussista avasin roikkuvat kierrekoristeet ritariteemaan ja käsistä kun ne äkkiä piti pois saada niin takan lasin napukkoihin oikenemaan ne laitoin ja täydellisesti siihen sitten unohdinkin..

Ai että eikö meillä tarjoiltu mitään juhlissa...

Ehkäpä meillä jotain pientä oli tarjolla ja osa unohtu jääkaapiin ja osaa vieraat saivat huomattamalla. Nooh mutta mennääpäs niihin tarjottaviin.. Kakkua kysyin sankarilta että millainen kakku pitää ritarijuhlissa olla ja vastaus tuli kuin apteekinhyllyltä että tietysti linnakakku! Joten sellaisenhan äiti sitten yritti askarrella.

Ja tässä lopputulos.. Kerrotaampas kakusta sitten myöhemmin lisää :-)

Kekseiksi tein lohikäärmepikkuleipä muotilla joka löytyy putiikista. Koristelin ne pikeerillä, kokeilimpas muuten oikotietä onneen pikeerinlevityksessä mutta eihän siihen sellaista löytynyt. Voin sitten kertoessani enemmän näistä kertoa sitä kokeilemaani tietä :-) Kuten joku tarkkasilmäinen huomaa joillain lohikäärmeillä oli kaks silmää ja joillain vain yks. Vaikeeta oli päättää miten päin tuo pää on ja näkyykö sillä yks vaiks kaks silmää. Sankarin mielestä lohikäärmeellä oli punaiset silmät ;-)

Pikkuleipämuotilla koriste mustasta sokerimassasta linnavuoassa paistetulle taatelikakulle.

Voileipäkakkun väsäämistä en nyt innostunut, vaan päädyin suolaisiin muffinsseihin ja piiraisiin. Mustissa vuoissa on siniveristen ritarien muffinsseja jotka sisälsivät auraa, ananasta ja kinkkua. Harmaissa vuuissa punaveristen ritarien piiraita joissa savuporotäyte.

Cocktail-tikkuihin sai pujotella viinirypäleitä, nakkipaloja ja ite isoveikan pyörittelemiä lihapullia joita se poika pyöritteli kaiketi 170 kipaletta. (lapsityövoiman käyttöhän on sallittua, varsinkin syntymäpäivien järjestelyssä) Juustokin oli hankittuna kaappiin, muttako mie en ehtinyt sitä pilkkomaan ennenkuin vieraat tulivat ;-) Mutta onneks meillä on suorasanaisia vieraita ja niiden joukostahan kuului että sulta puuttuu nuista tikuista parhaat eli juustopalat! no ei muuten puutu, juusto on jääkaapissa joten leikkelin sitten kuutiot vähän myöhässä tarjolle. Eihän se myöhässä esille laitto vielä mitään kun illan hiipuessa loppua kohti, jääkaapilla pyörähtäessäni huomasiin että KÄÄK! Täällähän on vielä jotain jota ei pöytään ole päässytkään. Totaalisen unohdusen kokeneet miekkamuottilla tehdyt juustotikut ;-) No niitä ehti maistelemaan vaan illan viimoiset vieraat. Sorry te muut!