Mitenhän se onkin niin että kun talon isäntä on reissun päällä niin kotosalla touhutaan enemmän tai vähemmän . Pakkaset lautu mukavasti viimein ja niimpä me tenaviitten kanssa touhuiltiin aamupäivä pihalla. Ja mikäs sen mukavampaa ulkoilun jälkeen on ku leipasta pullaa ja nauttia sitä lämpimän kaakaon kans. Toki olisi vielä astetta mukavampi ollut astua suoraan valmiiseen pöytään, mutta eipä ne pullat olleet itsestään ilmaantuneet. Pullan ohjetta en tähän laita, niitähän varmaan jokaisella on ja jos ei niin jauhopussinkin kyljessä se varmaan makaa...

Äiti väsäs siis taikinan ja tässäpä kuvina tenavien aikaan saannokset:

Taiteilijana Juniori

Nämä olivat kuulema käärmeitä ja etanoita, joo-oo. Isovelu oli vähän huolissaan

pikkuveljensä aikaan saannosten palamisesta uunissa, mutta lupasin paistaa nämä

ihan omalla pellillään. Eikä palanut ei!

Neiti näpsä joka tätä pullan leivontaa vinku viikon verran taiteilijana.

Isoveljensä innostamana hänkin halusi tehdä lettejä. Pyöriteltiin taikinasta pitkulainen pötkö ja sitten äiti

leikkas pötköön kolme  lettiä jotka olivat toisesta päästä kiinni. Näin letittämisen alku onnistuu myös pikkuleipurilta.

Äidin ohje oli että heittele aina laidoilta keskimmäisen yli. Ja kun silmä vältti heitettiin vähän muustakin suunnasta.

Mutta hieenoja lettejä tuli. 

Ja vanahimman poijjaan pitkot ja pikkupullat.

Ei tarvinut ei auttaa pitkojen tekemisestä. Poika mietiskeli tovin että mitenhän se oli ja letitteli menemään.

Vanaha tekijä pyöritteli irtopötköt ja liitti päästä yhteen. Varsin tarkkaa työtä.

 

Ja sitten eikusta juomapuolen kimppuun. Pitkään olin haaveillut liikkeessä myynnissä olevista Sabluuna seteistä juhlax.shop.wosbee.com/PublishedService ja nyt ne oli napattu mukaan ja testiin. Soon mukava joskus nuita tenavii vähän hemmotellakki. Joten lämmittelin maidon kattilassa ja lisäsin kaakaojauheen sekaan. Vaahdottelin ihka oikeeta kermaa ja maustoin sitä vähän sokerilla. Eikusta kaakaot kuppiin, kerman pursotus 8mm pyöreällä tyllalla (isompiki ehkä ois voinut olla) päälle. Ja sithän maltti ois varmaan ollut valttia, mutta sitä kun ei ollut niin kyseltiin että mitä kuvia kukin haluaa ja ne selvitettyäni laitoin sabluunat päälle ja sillä städterin isoolla yhdenkäden sihdillä suhautin kaakaojauhetta läpi. Kertaan seuraavan siis muistiksi: anna kermavaahdon sulautua hetki, käytä sihtinä pientä sievää siivilää. Ja muista että pieni määrä jauhetta on nätti  . Tässäpä siis meidän lämpimät kaakaot.

Juniori halus hymyiset kasvot

Neiti näpsä sydämii..

Ja isoveikka nuotit.... (että vähänkö sitä kaakaota ??)

 

Ja sitten eikusta menoks uudestaan pihalle peuhaamaan, kyllä se pakkasia pitelikin. Rattikelkalla viuh!

Näihin kuviin näihin tunnelmiin son moro kertaan seuraavaan!